Tunneäly ja hyvinvoiva työyhteisö

Työpäiväkokemus ja työhyvinvointi ovat ansaitusti nousseet viime vuosina tärkeiksi
puheenaiheeksi. Kuinka sitten luodaan hyvinvoiva ja toimiva työyhteisö? Mistä syntyy
luottamus, hyvä fiilis, me-henki, avoin vuorovaikutus ja ilo, joita tarvitaan hyvinvoivaan
sekä kestävästi tehokkaaseen työyhteisöön?

Vaikutamme päivittäisellä toiminnalla siihen, kuinka työyhteisössä voidaan. Yksi merkittävä
tekijä hyvinvoivan työyhteisön takana on tunneäly ja sen tietoinen hyödyntäminen niin
yksilö- kuin ryhmätasolla sekä esihenkilöiden sekä työntekijöiden tasolla. Tästä syystä
tekstissä lasken työyhteisöön kuuluviksi niin työntekijät, kuin esihenkilötkin erottelematta
heitä toisistaan roolinsa perusteella.

Tässä jutussa käsittelen tunneälyä tiiviisti yksilön omasta näkökulmasta ja suhteessa
toisiin. Lisäksi kerron kuinka ryhmä voi hyödyntää tunneälyä yhdessä. Lue siis juttu
loppuun ja opi kuinka luoda tunneälykkäästi hyvinvoiva työyhteisö.

Mitä tunneäly tarkoittaa?

Ennen kuin käsittelemme kuinka työyhteisö voi hyödyntää tunneälyä, on määritettävä mitä
tunneäly tarkoittaa.

Tunneäly tarkoittaa tietoisuutta omista tunteista. Tietoisuus auttaa säätelemään tunteita ja
niistä syntyvää toimintaa, reagointia sekä käytöstä. Tunneäly on kykyä oppia, tunnistaa,
havaita, ymmärtää, analysoida ja hallita omia/muiden tunteita sekä niistä kumpuavaa
toimintaa. (Peter Salovey ja John Mayer 1990).

Tunneäly käsittää monipuolisesti henkilökohtaisia ja sosiaalisia taitoja. Daniel Goleman
jakaa tunneälyn neljään osa-alueeseen, joista itsetuntemus ja itsehallinta ovat
henkilökohtaisia taitoja. Vastaavasti sosiaalinen tietoisuus ja ihmissuhteiden hallinta ovat
sosiaalisia taitoja. Goleman luokittelee tunneälyn osat edelleen tunnetaitoihin. Tunnetaidot
avaavat tarkemmin tunneälykkäitä toimintatapoja.

Miksi tunneäly on tärkeää?

Tunneälyn hyödyntämiselle työelämässä on monta syytä. Yksi tärkeimmistä on se, että
työskentelemme usein yhteistyössä muiden kanssa. Meidän tulee ymmärtää toisiamme,
vaikka olisimme hyvin erilaisia persoonia, jotta työskentely olisi sujuvaa ja tehokasta.

Tunneälyn avulla voimme opetella tuntemaan ja ymmärtämään itseämme. Osaamalla
ensin tietoisesti havainnoida tuntemuksiamme ja vaikuttamalla tämän myötä omaan
käyttäytymiseemme, opimme tarkkailemaan ja ymmärtämään paremmin myös toisia.

Tunneälyn avulla kiinnitämme huomion oikeaan asiaan ja voimme hallita käytöstämme,
ymmärtää muita ja vähentää näin turhia ristiriitoja, jotka hidastavat työtä sekä
pahimmillaan haastavat työhyvinvointia. Tunneälyn avulla olemme myös tietoisempia
muuttuvien tilanteiden vaikutuksesta ja joustavampia muuttaman toimintatapaamme sekä
kohtaamaan muutokset.

Tunneälykäs yksilö

Tunneälyn tietoinen hyödyntäminen ja aiheeseen tutustuminen on hyvä aloittaa itsestään.
Aluksi on hyvä huomioida millaisia tunteita erilaiset tilanteet ja ajatukset luovat. Meillä on
päivässä 50 000-70 000 ajatusta, jotka vaikuttavat mielialaamme ja tunteisiimme.

Ajatuksia tai tunteita ei kannata säikähtää, vaan on tärkeää pyrkiä tiedostamaan ne ja
ymmärtämään syntynyt tunne, ennen kuin se siirtyy hallitsemattomaksi toiminnaksi.
Tunteiden luomat tuntemukset näkyvät ilmeinä, eleinä, tekoina ja käyttäytymisenä.
Tiedostamalla kokemasi tunteen, voit vaikuttaa siitä syntyvään toimintaan ja
käyttäytymiseen. Tällöin et mene tiedostamattomalla automaatiolla tunteesta toimintaan,
vaan voit valita kuinka tilanteessa toimit tunteesta huolimatta.

Tunneälykästä toimintaa voit opetella huomioimalla mikä ajatus tai tilanne sai aikaan tietyn
tunteen ja millainen toiminta tunnetta seurasi. Voit oppia pois haitallisista toimintavoista
tiedostamalla reaktion synnyn syyn.

Tunneälyn hyödyntäminen lisää itsetuntemusta ja tietoisuutta omista voimavaroista,
vahvuuksista ja haasteista. Opit tunnistamaan mitä osaat, mistä saat iloa ja energiaa, mikä
suututtaa sekä mikä ahdistaa. Samalla opit itsehallintaa tunnetilojen, mielihalujen ja
voimavarojen säätelyn avulla.

Tunneälyn avulla voit harjoitella esimerkiksi aktiivista kuuntelua. Keskustellessasi keskity
toisen puheeseen ilman, että mietit itse mitä ajattelet aiheesta tai kuinka vastaat vuorollasi.
Huomatessasi ajatustesi menevän väärään suuntaan siirrä huomiosi käsillä olevaan
puhujaan takaisin. Malta kuunnella, pyri ymmärtämään toisen näkökanta ja vasta sitten tuo
esille omaa näkemystäsi. Näin voit parantaa vuorovaikutusta ja keskusteluilmapiiriä.

Tunneälykäs suhtautuminen muihin

Kun olet oppinut huomaamaan ja hallitsemaan omia tunnereaktioita, voit havainnoida
myös muita. Huomaat miten tietyt sanat tai tilanteet vaikuttavat toisen käytökseen. Voit
huomata esimerkiksi mistä toinen suuttuu, ilahtuu, innostuu tai lannistuu. Näitä havaintoja
voit hyödyntää niin työntekijänä kuin esihenkilönäkin.

Työyhteisössä on erittäin tärkeää tutustua työyhteisön jäseniin. Voit tukea ja kannustaa
toisia paremmin, kun tunnet ja ymmärrät kuinka he ajattelevat, tuntevat sekä toimivat.
Varsinkin haastavien asioiden tai rakentavan palautteen yhteydessä on apua, jos tiedät
kuinka toista kannattaa lähestyä ja kuinka asia kannattaa ottaa esille. Oikealla
lähestymistavalla voit välttää puolustautumisen, hyökkäyksen ja suuttumisen.

Tunneälykäs työyhteisö

Tunneälykkäässä työyhteisössä osataan puhua toisille kunnioittavasti ja kannustavasti.
Työyhteisön jokainen jäsen ymmärtää oman roolinsa hyvinvoivan työyhteisön luomisessa.
Tunneälyn oheen vaaditaan avointa vuorovaikutusta. Tällöin asioista voidaan puhua
vapaasti, epäselvissä tilanteissa voidaan kysyä apua, ristiriidat uskalletaan nostaa esille ja
haastavat tilanteet osataan käsitellä asiallisesti.

Yhteisö ei ole tunteiden viemänä, vaan jäsenet ymmärtävät kuinka tunteet vaikuttavat
yksilöön ja ryhmään. Työyhteisö osaa tunneälykkäiden toimintatapojen avulla suhtautua
erilaisiin tilanteisiin ja tunnistaa milloin on syytä pysähtyä keskustelemaan. Vaikka välillä
kuohahtaa, asiaan osataan suhtautua oikein ja asia käsitellään tilanteeseen sopivalla
tavalla.

Elämäntilanteet muuttuvat ja kaikki kokevat joskus vaikeita aikoja elämässään. Haastavat
tilanteet heijastuvat tietenkin myös töihin. On hyvä reagoida, mikäli työkaverin olemus,
työmotivaatio ja mieliala muuttuu. Voit kysyä onko jokin vialla, haluaako hän puhua
aiheesta sekä tarjota tukea. Toisaalta haastavaa elämäntilannetta läpikäyvän kannattaa
avata edes vähän omaa tilannettaan auttaen näin muita ymmärtämään itseään paremmin.

Työyhteisössä on hyvä ymmärtää, että tunteet siirtyvät ja tarttuvat nopeasti muihin.
Opimme tunnevirittäytymiseen jo lapsuudessamme. Virittäydymme muiden kanssa
samalle aaltopituudelle tiedostamattamme. Ilmapiiri voi muuttua helposti positiivisesta
negatiiviseksi, jos yhteisö kiinnittää huomiota liikaa vain negatiivisiin asioihin. Vastaavasti
positiivista ilmapiiriä luodaan huomioimalla onnistumiset, puhumalla kannustavasti ja
tukemalla toisiaan.

Tunneälykäs työyhteisö näkee ilon ja onnistumisen merkityksen me-hengelle, luovuudelle,
innostumiselle ja motivoitumiselle. Ryhmä nostaa yksilön ja koko ryhmän onnistumisia
esille. Yhtenäinen ja itsevarma ryhmä kohtaa sekä selvittää haastavat tilanteet yhdessä.

Tunneäly ja hyvinvoiva työyhteisö

Välillä on pysähdyttävä ja pohdittava millainen unelmien työyhteisö on, missä ryhmä on
suhteessa tavoitetilaan ja mitä osa-aluetta tulisi seuraavaksi kehittää. Mikäli työyhteisössä
ei juuri nyt voida hyvin, on tärkeää realistisesti todeta tilanne ja pohtia yhdessä, kuinka
päästään eteenpäin, eikä kieltää ongelmia. Henkilöstön vaihdosten yhteydessä olisi
tärkeää keskustella uuden työntekijän kanssa siitä, mitä tunneälykäs toiminta merkitsee
teidän työyhteisössänne.

Esihenkilöllä on merkittävä vaikutus hyvinvointiin ja tunneälyn hyödyntämiseen osana
työyhteisön toimintaa. Esihenkilön tärkein tehtävä on mahdollistaa työntekijän
onnistuminen yrityksen tavoitteiden mukaisesti. Pitkällä tähtäimellä tunneälykäs
johtaminen ja työyhteisön toiminta vaikuttavat ilmapiirin, vuorovaikutuksen syntymiseen
sekä tätä kautta yrityksen päämäärien saavuttamiseen.

Hyvinvoiva työyhteisö syntyy yksilön ja ryhmän tunneälykkäästä vuorovaikutuksesta.
Työyhteisön jäsenten tulee ottaa yksilöinä vastuuta omasta toiminnastaan, nähdä oman
käyttäytymisen vaikutukset muihin ja haluavat kehittää itseään. Ryhmänä työyhteisön tulee luoda raamit, joilla tunneäly näkyy arkipäiväisissä toiminta- ja vuorovaikutustavoissa.
Tunneälykäs työyhteisö syntyy esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyöllä.