Tervehdys JESsiläiset! Vieraskynän päästä löytyy tällä kertaa Katarina Ekström. Olen markkinoinnin, opiskelijahenkisen konsultoinnin sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parissa toimiva yrittäjä, parin kuukauden sisään valmistuva kauppatieteiden opiskelija ja opiskeluaikojen järjestöaktiivi.
Vietin vuoden 2018 JES:n hallituksessa viestintävastaavan ja graafikon pestissä. Vastuullani oli muun muassa viestinnän suunnittelua, somepostausten tekoa, valokuvausta, uutiskirjeen ja monenlaisten graafisten materiaalien tuottamista sekä hallituksen yhteisiä tehtäviä, kuten toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa sekä tapahtumien käytännön järjestelyjä. Lisäksi olin mukana Spotlight-tapahtuman viestintätiimissä.
Vuodesta jäi käteen valtavasti käytännön osaamista viestinnästä, tapahtumatuotannosta ja tiimityöskentelystä sekä iso kasa unohtumattomia muistoja, kuten agility keppialpakoilla, jäisen pyttipannun tarjoilu yliopiston rehtorille vappuna Harjulla, aamuun asti istuminen paljussa Turun saaristossa, erään ainejärjestön vuosijuhlilta mukaan tarttuneen noroviruksen iskeminen Slushissa… JESsiläisyyden suurin anti oli kuitenkin muutokset ajatusmaailmassa ja oman elämän suunnassa. Seuraavaksi kerron niiden kautta oman tarinani.
Rohkeus ja ympäristö yrittäjyyteen
Ennen hallitusvuottani olin käynyt vain parissa satunnaisessa JES:n tapahtumassa, joten päädyin yhteisöön sisään melkoisella syväsukelluksella. Jo alkuvuodesta yrittäjyydestä tuli minulle utopian sijaan realistinen mahdollisuus, sillä JES:stä löytyi yrittäjähenkiseen tekemiseen kannustava yhteisö, muiden yrittäjien tarinoita niin onnistumisista kuin epäonnistumisista sekä verkosto eri tahoja, jotka voivat auttaa ideoiden eteenpäin viemisessä.
Helmikuussa 2018 olin lähdössä valtakunnalliseen ES-järjestöjen aloitustapahtumaan Ice Breakeriin yhdessä hallitustoverini Sakari Siilinin kanssa. Tuskailimme tulevia kesätyönäkymiä ja mieltymystemme mukaisten markkinointi- ja viestintätoimistojen puuttumista, ja päädyimme leikittelemään ajatuksella oman yrityksen perustamisesta. Innostuimme ideasta niin paljon, että samana iltana puhuimme tutuille ja puolitutuille siitä, kuinka suunnittelemme oman markkinointitoimiston perustamista.
Idea jäi hautumaan keskittyessämme järjestötehtäviin ja opintoihin. Lähes kahden kuukauden aktiivisen odottamisen jälkeen koitti JES:n ja Growthsettersin yhteinen palvelumuotoilutyöpaja, jossa tutustuimme Jyväskylän yliopiston kampusalueella toimivan ravintola Semman toimitusjohtajaan Jarmo Salliseen. Työpajan aikaan he olivat tekemässä isoa brändiuudistusta ja kävi ilmi, että heillä voisi olla tarvetta ulkopuoliselle markkinointiosaamiselle. Pyysimme Saken kanssa Jarmon lounaalle ja vajaa kaksi viikkoa työpajan jälkeen Semmasta tuli ensimmäinen asiakkaamme. Aloimme laittaa tohinalla yritystä pystyyn ja asiakastöitä käyntiin.
Niin syntyi Byway Communications, jonka missiona oli tukea organisaatioita merkityksellisten visioiden toteuttamisessa viestinnän, markkinoinnin ja vuorovaikutuksen keinoin. Lippulaivapalvelumme kantoi nimeä ulkoistettu markkinointipäällikkö ja saimme kehittää sitä yhdessä Semman kanssa koko yrityksemme kehityskaaren ajan. Lisäksi projekteihimme kuului markkinointikampanjoita, viestinnän suunnittelua ja sisällöntuotantoa, kuten video- ja valokuvausta sekä graafista suunnittelua. Liiketoimintamme kasvoi tasaisesti ja yrityksemme rakenteet hahmottuivat ja vakiintuivat vähitellen. Pääsimme Saken kanssa kokeilemaan siipiämme työnantajina ja työllistimme parhaimmillaan neljä ihmistä osa-aikaiseen työhön.
Inspiraatio omannäköisen elämän rakentamiseen
JES-vuoden aikana pääsin kuuntelemaan monia puhujia ja tapaamaan yhteisön jäseniä, jotka kulkevat omannäköistä polkuaan ja tekevät omaa juttuaan omalla tavallaan. Näin heissä valtavasti intohimoa ja uskoa omaan tekemiseen sekä rohkeutta tehdä normaalista poikkeavia valintoja. Opin heiltä myös, että on enemmän kuin OK vaihtaa suuntaa, jos jokin tekeminen ei enää sytytä.
Byway oli pitkään unelmieni työpaikka, jossa pääsin toteuttamaan itseäni haluamallani tavalla. Yrityksen kasvun muuttaessa minun ja Saken rooleja sekä kasvaessani itse ihmisenä ja ammattilaisena huomasin, etten koe enää työtäni kohtaan samanlaista intohimoa kuin yrityksemme alkumetreillä. Nautinnollisen tekemisen sijaan työ alkoi muistuttaa oravanpyörää, johon yrittäjäkaksikkomme ei halunnut joutua. Päädyimme Saken kanssa yhteistuumin lakkauttamaan Bywayn liiketoiminnan kesällä 2021.
Vaikka Bywayn tie päättyi, yrittäjyys pysyi. Loppuvuodesta 2019 laitoimme Saken, Aapeli Tourusen ja Joonas Haggrenin kanssa yhteen korkeakoulukentän tuntemuksemme ja perustimme Männikkömetsä Oy:n. Autamme julkisorganisaatioita, korkeakouluja ja järjestöjä konseptointi- ja kehitystyössä sekä viestinnässä ja markkinoinnissa. Haluamme olla kiinnostavin yhteistyökumppani korkeakoulukentässä toimiville tahoille, kun heidän tavoitteenaan on löytää uusia ratkaisuja opiskelijoiden arjen sujuvoittamiseksi.
Viimeisimpänä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä, perustin puolisoni Joonas Ekströmin kanssa Otter Lifen, joka tukee yksilöiden ja ryhmien henkistä hyvinvointia sekä alan yrittäjiä heidän liiketoimintansa kehittämisessä. Projekteissamme pääsen yhdistämään liiketoiminta- ja markkinointiosaamiseeni opit henkisen kasvun matkaltani, joka on ollut yrittäjyyden rinnalla arkeni keskiössä viimeisen parin vuoden ajan.
Kuten yritystarinoistani voi huomata, yrittäjyys on minulle tapa mahdollistaa se, että saan tehdä sitä mitä rakastan, sillä tavalla joka toimii minulle parhaiten. Yrittäjyyden kautta olen oppinut, että voin rakentaa itselleni omannäköisen elämän kaikilla osa-alueilla. Hyvä esimerkki töiden ulkopuolelta on asuminen: viime syksynä muutin Joonaksen kanssa Jyväskylän keskustasta järvenrantamökkiin Konnevedelle ja ensi keväänä on suunnitelmissa muuttaa pidemmäksi aikaa ulkomaille, koronan niin salliessa.
Kipinä itsensä kehittämiseen
JES-vuoden kenties mielenkiintoisin projekti oli Spotlight-tapahtuman järjestäminen. Olin mukana Spotlightin viestintätiimissä ja sparrailin Saken kanssa tapahtumaan liittyviä asioita hänen toimiessaan projektipäällikkönä. Uudistimme tapahtuman konseptia ja sen keskiöön nousi ihmisenä kehittyminen. Tapahtuman tavoitteena oli haastaa osallistujia muodostamaan asioista omia näkemyksiä, kannustaa heitä tavoittelemaan unelmiaan, tukea heidän hyvinvointiaan ja tuoda uusia näkökulmia ajatteluun, oppimiseen ja merkitykselliseen elämään liittyvään keskusteluun. Vuoden aikana pääsin perehtymään syvällisesti tapahtuman teemoihin, oppimaan niistä asiantuntijoilta ja tarkastelemaan niiden roolia omassa elämässäni.
Spotlightin sanottiin herättävän kipinän ihmisenä kehittymiseen, ja omalla kohdallani se onnistui siinä paremmin kuin hyvin. JES-vuoden jälkeen itsensä kehittämisestä tuli harrastus ja aloin käyttää viikoittain useita tunteja aikaa itsetuntemukseni sekä tietoisuus-, tunne- ja ihmissuhdetaitojeni kehittämiseen. Samalla matkalla ollaan edelleen ja sen tueksi on löytynyt työkaluja ja yhteisöjä, joiden parissa kuluu iso osa arjesta. Oman pään työstämisen myötä olen oppinut tukemaan muita heidän henkisessä kehityksessään ja tältä pohjalta ovat rakentuneet uusimmat yrityskuviot.
Lopuksi
Tätä blogitekstiä kirjoittaessani aloin pohtia, kuinka erilaiselta urapolkuni ja elämäni näyttäisikään ilman JES:iä. Tuo yrittäjähenkinen yhteisö on näyttänyt paikan nykyisen elämäni peruspilareille – yrittäjyydelle, aidosti omannäköisen elämän rakentamiselle ja jatkuvalle henkiselle kasvulle. En enää osaisi kuvitella itseäni ilman omaa liiketoimintaa tai yrittäjähenkistä tekemistä, mutta eipä sitä koskaan tiedä, mihin polku vie seuraavaksi. Se on varmaa, että JES:lle saa olla paljosta kiitollinen.
Vaihdan mielelläni ajatuksia blogitekstini teemoista ja minuun voi olla yhteydessä sähköpostitse katarina.ekstrom@mannikkometsa.fi. Ihanaa loppuvuotta kaikille!
-Katarina
